{"id":4709,"date":"2023-07-09T19:49:06","date_gmt":"2023-07-09T19:49:06","guid":{"rendered":"https:\/\/csiag.eu\/?p=4709"},"modified":"2025-07-30T10:10:52","modified_gmt":"2025-07-30T10:10:52","slug":"jooga","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/csiag.eu\/fi\/blog\/2023\/07\/09\/yoga\/","title":{"rendered":"Jooga"},"content":{"rendered":"<span class=\"span-reading-time rt-reading-time\" style=\"display: block;\"><span class=\"rt-label rt-prefix\">Lukuaika<\/span> <span class=\"rt-time\"> 2<\/span> <span class=\"rt-label rt-postfix\">minuuttia<\/span><\/span>\n<p>Jooga (sanskritiksi \u092f\u094b\u0917), yksi Intian filosofian kuudesta klassisesta koulukunnasta. Mentaalinen keskittyminen tai fyysiset asennot ja hengitysharjoitukset, mutta my\u00f6s askeettisuus, ovat meditatiivisia joogamuotoja erilaisia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja filosofioita, joiden perusteet on tiivistetty Upanishadeihin (kokoelma hindulaisuuden ja Vedan filosofisia kirjoituksia noin 700 eaa. alkaen).<\/p>\n\n\n\n<p>Joogan viisi polkua kuvataan, samoin kuin kolme muuta j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Raja jooga<\/li>\n\n\n\n<li>Jnana Yoga<\/li>\n\n\n\n<li>Karma jooga<\/li>\n\n\n\n<li>Bhakti jooga<\/li>\n\n\n\n<li>Hatha-jooga<br><\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Mantra jooga<\/li>\n\n\n\n<li>Laya Jooga<\/li>\n\n\n\n<li>Kundalini-jooga<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>Alun perin jooga oli hengellinen polku valaistumiseen meditaation avulla. Ajan my\u00f6t\u00e4 syntyi tarve vahvistaa ja mobilisoida kehoa, jotta se voisi pysy\u00e4 lootuksen asennossa mahdollisimman pitk\u00e4\u00e4n. Hathajooga ottaa t\u00e4m\u00e4n n\u00e4k\u00f6kohdan huomioon ja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tekniikoita, joissa kehoa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n tehokkaana v\u00e4lineen\u00e4 henkisten tavoitteiden saavuttamiseksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Gitassa (<em>Bhagavad Gita<\/em> - Hindulaisuuden keskeisess\u00e4, eri ajattelutapoja yhdist\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa (noin 2.-5. vuosisadalla eKr.) toistetaan Arjunan (yksi Intian Mahabharata-eepoksen t\u00e4rkeimmist\u00e4 sankareista) ja Krishnan (hindulainen jumalaisen muoto) v\u00e4linen keskustelu (luvut 6, 33-34), jossa Arjuna sanoo, ett\u00e4 mieli on vaikeasti kesytett\u00e4viss\u00e4, samanlainen kuin tuuli. Krishna vastaa, ett\u00e4 mieli voidaan kurittaa ponnistelujen ja luopumisen avulla. Arjuna vastaa, ett\u00e4 ent\u00e4p\u00e4 ne ihmiset, jotka eiv\u00e4t pysty hillitsem\u00e4\u00e4n itse\u00e4\u00e4n, ovatko he ikuisesti hukassa? Krishna lohduttaa Arjunaa viittaamalla j\u00e4lleensyntymiseen, joka on aina mahdollisuus saavuttaa samadhi (t\u00e4ydellinen sulautuminen meditaation kohteeseen, t\u00e4ydellisen olemisen saavuttaminen).<\/p>\n\n\n\n<p>Nykyinen k\u00e4sitys joogasta on stimuloida el\u00e4m\u00e4nenergiaa (Kundalini) yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 hengitystekniikoita, liikesarjoja, asentoja, keskittymispisteit\u00e4 ja mantroja sek\u00e4 sormien eleit\u00e4 niin, ett\u00e4 se nousee l\u00e4helle selk\u00e4rankaa chakroihin (energiakeskuksiin).<\/p>\n\n\n\n<p>Edell\u00e4 mainittujen joogatyylien lis\u00e4ksi on olemassa my\u00f6s useita variaatioita ja yhdistelmi\u00e4, jotka yhdist\u00e4v\u00e4t j\u00e4rjestelmi\u00e4: Kundaliinijooga keskittyy Kundaliinienergian her\u00e4tt\u00e4miseen ja suuntaamiseen. Tiibetil\u00e4inen jooga on p\u00e4\u00e4asiassa hengelliseen suuntaan suuntautunut. Marma-joogassa keskityt\u00e4\u00e4n itsetuntemukseen. Tiibetil\u00e4isess\u00e4 unijoogassa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n hengellis-joogallisia harjoituksia uneen vaikuttamiseksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Joogaharjoitusten terveysvaikutukset, kuten my\u00f6nteiset vaikutukset psyykeen ja fyysiseen terveyteen, ovat kiistattomia, kun niit\u00e4 harjoitetaan p\u00e4tev\u00e4ss\u00e4 ohjauksessa. Stressi v\u00e4henee hengitysharjoitusten ja meditaation rauhoittavan ja tasapainottavan vaikutuksen kautta, mutta my\u00f6s oman k\u00e4ytt\u00e4ytymisen pohtimisen kautta, stressin aiheuttamat sairaudet v\u00e4henev\u00e4t, niska- ja selk\u00e4kivut lievittyv\u00e4t ja verenkiertoa edistet\u00e4\u00e4n aktivoimalla nivelsiteit\u00e4, lihaksia, erityisesti selk\u00e4lihaksia, j\u00e4nteit\u00e4 ja imunesteen virtausta.<\/p>\n\n\n\n<p>Joogan ja sen muunnelmien buddhalaisten ja hindulaisten juurien mukaan joogan tavoitteena on valaistumisen saavuttaminen (<em>Moksha<\/em> - lunastus, vapautuminen uudestisyntymien kierrosta, viimeisen\u00e4 el\u00e4m\u00e4n nelj\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4).<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Mit\u00e4 Raamattu sanoo t\u00e4st\u00e4?<\/h2>\n\n\n\n<p>Paavali kirjoittaa kolossalaisille l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n kirjeess\u00e4 (Kol. 1:13-14): \"<em>13 H\u00e4n on vapauttanut meid\u00e4t pimeyden vallasta ja siirt\u00e4nyt meid\u00e4t rakkautensa Pojan valtakuntaan, 14 jossa meill\u00e4 on lunastus h\u00e4nen verens\u00e4 kautta, syntien anteeksiantamus.<\/em>\u201e<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 ihmisille luvataan pelastus. Se ei vaadi erityisi\u00e4 harjoituksia, fyysisi\u00e4 tai henkisi\u00e4 ponnisteluja, uudestisyntymi\u00e4 tai muita energioita tai valaistumisia.<\/p>\n\n\n\n<p>Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n uskon kautta Jeesukseen Kristukseen, Is\u00e4\u00e4n Jumalaan ja Pyh\u00e4\u00e4n Henkeen, Kolminaisuuteen, ihminen on saanut vanhurskauden, koska kaikki syyllisyys, mennyt, nykyinen ja tuleva, on annettu anteeksi. Mit\u00e4\u00e4n muuta ei en\u00e4\u00e4 tarvita. Jeesus maksoi jokaisen yksil\u00f6n puolesta verell\u00e4\u00e4n ristill\u00e4, jotta h\u00e4nt\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 vanhurskaana Jumalan edess\u00e4 h\u00e4nen ehtym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 armossaan ja rakkaudessaan.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p><span class=\"span-reading-time rt-reading-time\" style=\"display: block;\"><span class=\"rt-label rt-prefix\">Lukuaika<\/span> <span class=\"rt-time\"> 2<\/span> <span class=\"rt-label rt-postfix\">minuuttia<\/span><\/span>Jooga (sanskritiksi \u092f\u094b\u0917), yksi Intian filosofian kuudesta klassisesta koulukunnasta. Mentaalinen keskittyminen tai fyysiset asennot ja hengitysharjoitukset, mutta my\u00f6s askeettisuus, ovat meditatiivisia joogamuotoja erilaisia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja filosofioita, joiden perusteet on tiivistetty Upanishadeihin (kokoelma hindulaisuuden ja Vedan filosofisia kirjoituksia noin 700 eaa. alkaen). Joogan viisi polkua kuvataan, samoin kuin....&nbsp;<a href=\"https:\/\/csiag.eu\/fi\/blog\/2023\/07\/09\/yoga\/\" rel=\"bookmark\">Lue lis\u00e4\u00e4 \"<span class=\"screen-reader-text\">Jooga<\/span><\/a><\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_lmt_disableupdate":"","_lmt_disable":"","neve_meta_sidebar":"","neve_meta_container":"","neve_meta_enable_content_width":"","neve_meta_content_width":0,"neve_meta_title_alignment":"","neve_meta_author_avatar":"","neve_post_elements_order":"","neve_meta_disable_header":"","neve_meta_disable_footer":"","neve_meta_disable_title":"","footnotes":""},"categories":[1768],"tags":[1892,1886,1877,1880,1894,1899,1883,1872,1791,1890,1901,1891,3317,1905,1908,1882,1907,1902,1800,1873,1861,1906,1879,1863,1870,1871,1904,1885,1888,1876,1875,1900,1903,1881,1896,1884,1853,1889,1874,1897,1895,1869,1887,1893,1878,1898,1789],"class_list":["post-4709","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-esoterik","tag-erleuchtung-2","tag-arjuna","tag-askese","tag-atemuebungen","tag-baender","tag-befreiung","tag-bhagavad","tag-bhakti-yoga","tag-buddhismus","tag-chakra","tag-dreieinigkeit","tag-erweckung","tag-esoterik","tag-finsternis","tag-gerechter","tag-gita","tag-glaube","tag-gnade","tag-gott","tag-hatha-yoga","tag-heiliger-geist","tag-herrschaft","tag-hinduismus","tag-jesus-christus","tag-jnana-yoga","tag-karma-yoga","tag-kreus","tag-krishna","tag-kundalini","tag-kundalini-yoga","tag-laya-yoga","tag-lebensziel","tag-liebe","tag-lotus-sitz","tag-lymphe","tag-mahabharata","tag-mantra","tag-marma-yoga","tag-matra-yoga","tag-moksha","tag-muskeln","tag-raja-yoga","tag-samadhi","tag-stress","tag-upanishaden","tag-wiedergeburt","tag-yoga"],"modified_by":"Achim Goerner","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/csiag.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4709","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/csiag.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/csiag.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/csiag.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/csiag.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4709"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/csiag.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4709\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/csiag.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4709"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/csiag.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4709"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/csiag.eu\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4709"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}